Voit vahvistua, vaikka kipu ei täysin poistu!

Kivun helpottuminen ei vielä tarkoita, että toimintakyky on palautunut

Kun selkä, olkapää, polvi tai lonkka kipeytyy, ensimmäinen tavoite on usein oireen helpottuminen ja tilanteen rauhoittaminen. Täydellinen kivuttomuus ei kuitenkaan ole aina nopeasti saavutettavissa, eikä se kaikissa tilanteissa ole edes mahdollista.

Kivun kanssa voi silti harjoitella ja toimintakykyä voidaan kehittää. Voimaa, liikkuvuutta, tasapainoa, kestävyyttä ja kuormituksensietoa pystytään usein parantamaan, vaikka oire ei olisi kokonaan poistunut. Harjoittelun tulee silloin olla sopivasti mitoitettua ja oireen käyttäytymistä seurataan osana kokonaisuutta.

Kivun helpottuminen on luonnollisesti tärkeää. Se ei kuitenkaan yksin tarkoita, että keho olisi valmis palaamaan aikaisempaan kuormitukseen, harjoitteluun tai harrastukseen. Toisaalta kivun jatkuminen ei automaattisesti tarkoita, ettei toimintakyky voisi parantua. Kipu ja toimintakyky liittyvät toisiinsa, mutta ne eivät ole sama asia.

Oire voi rauhoittua kuormituksen vähentämisellä tai sopivalla harjoittelulla. Samalla alueen voimantuotto, liikkuvuus, kuormituksensieto tai liikkeen hallinta voivat olla vielä puutteellisia. Tällöin paluu aikaisempaan tekemiseen voi tapahtua liian nopeasti ja oire saattaa uusiutua tai voimistua.

Kivun määrä kertoo vain osan tilanteesta. Vähäinenkään kipu ei vielä kerro, miten keho kestää juoksemista, hyppäämistä, suunnanmuutoksia, voimaharjoittelua, fyysistä työtä tai muuta itselle tärkeää tekemistä.

Esimerkiksi polvi voi tuntua arjessa lähes oireettomalta, mutta kipeytyä uudelleen, kun harjoitteluun palautetaan juoksu ja hypyt. Selkä voi tuntua hyvältä kevyessä liikkumisessa, mutta oireilla työpäivän, nostamisen tai raskaamman harjoituksen jälkeen.

Tilanne voi olla myös päinvastainen: kipua voi esiintyä jonkin verran, mutta ihmisen voima, liikkumisvarmuus ja kyky selviytyä arjesta voivat silti kehittyä selvästi.

Siksi kuntoutuksessa ei tulisi seurata ainoastaan kivun määrää. Samalla pitäisi arvioida, kehittyvätkö myös:

• voima ja voimantuottonopeus

• liikkuvuus ja liikkeen hallinta

• kudosten ja koko kehon kuormituksensieto

• luottamus liikkumiseen

• kyky selviytyä oman arjen, työn tai harrastuksen vaatimuksista.

Yksittäinen harjoite ei ole sama asia kuin kuntoutusprosessi

Sosiaalisesta mediasta ja verkosta löytyy paljon hyviä harjoitteita. Sopiva liike voi rauhoittaa oiretta, parantaa liikettä tai helpottaa oloa jo muutamassa minuutissa.

Yksittäinen harjoite ei kuitenkaan vielä muodosta kuntoutusta.

Kuntoutus on prosessi, jossa selvitetään ensin, mitkä tekijät vaikuttavat oireeseen ja mitä toimintakyvyn parantuminen juuri kyseisen ihmisen kohdalla vaatii. Sen jälkeen valitaan sopivat harjoitteet, määritetään niiden kuormitus ja rakennetaan eteneminen kohti tavoitetta.

Sama harjoite ei siis sovellu samalla tavalla kaikille. Ratkaisevaa ei ole ainoastaan se, mitä liikettä tehdään, vaan myös:

• kuinka paljon ja kuinka usein sitä tehdään

• millä vastuksella harjoitellaan

• miten keho ja oire reagoivat harjoitteluun

• milloin kuormitusta voidaan lisätä

• miten harjoittelu siirtyy takaisin arkeen, työhön tai harrastukseen.

Jos harjoittelu pysyy viikosta toiseen samanlaisena, keho ei välttämättä saa riittävää ärsykettä toimintakyvyn kehittämiseen. Toisaalta liian nopea eteneminen voi ylittää nykyisen kuormituksensiedon ja voimistaa oiretta.

Oireen helpottaminen on vasta yksi osa kuntoutusta

Hyvä kuntoutus ei pääty siihen, että kipu vähenee. Kuntoutuksen tavoitteena on parantaa toimintakykyä niin, että ihminen pystyy jälleen tekemään itselleen tärkeitä asioita mahdollisimman varmasti ja hallitusti.

Tämä edellyttää suunnitelmallista kuormituksen lisäämistä. Kävelystä voidaan edetä juoksuun, kevyistä liikkeistä voimaharjoitteluun ja hallituista harjoitteista vähitellen kohti lajin tai työn todellisia vaatimuksia.

Tavoitteena ei ole välttämättä saavuttaa täysin oireetonta kehoa ennen liikkumista. Tavoitteena on rakentaa riittävä toimintakyky ja kuormituksensieto sekä löytää sellainen tapa harjoitella, joka huomioi oireen mutta ei anna sen tarpeettomasti estää fyysisten ominaisuuksien kehittämistä.

Kuntoutuspolku yhdistää oireen huomioimisen ja toimintakyvyn kehittämisen

Suomen Fysiovalmentajien Kuntoutuspolussa ei keskitytä vain yksittäiseen harjoitteeseen tai hetkelliseen kivun lievittymiseen. Kokonaisuudessa huomioidaan oireen lisäksi asiakkaan toimintakyky, tavoitteet ja niiden vaatima kuormitustaso.

Kuntoutuspolkuun kuuluu tilanteen tutkiminen, henkilökohtainen harjoitussuunnitelma, kuormituksen asteittainen lisääminen ja etenemisen seuranta. Harjoittelua muokataan sen mukaan, miten toimintakyky, fyysiset ominaisuudet ja kuormituksensieto kehittyvät. Harjoittelun toteutusta ja kuormituksen seurantaa tukee Blokki AI -sovellus, jonka avulla harjoitusohjelma kulkee aina mukana ja mukautuu etenemisesi perusteella.

Tavoitteena ei ole pelkästään saada sinua tuntemaan olosi paremmaksi vastaanotolla. Tavoitteena on auttaa sinua palaamaan niihin asioihin, joita haluat pystyä tekemään myös vastaanoton ulkopuolella – vaikka täydellinen kivuttomuus ei olisi heti mahdollista.

Onko kipu helpottanut, mutta et ole varma, kestääkö kehosi vielä paluuta normaaliin harjoitteluun, harrastukseen tai työhön? Tai jatkuuko oire, mutta haluaisit silti ylläpitää ja kehittää toimintakykyäsi?

Ota yhteyttä, niin arvioidaan tilanteesi ja rakennetaan sinulle selkeä polku kohti parempaa toimintakykyä.

Suomen Fysiovalmentajat Oy
info@fysiovalmentajat.com
www.fysiovalmentajat.com